Kuvaus: Amerikancockerspanieli
Amerikancockerspanieli on iloinen, energinen ja seurallinen rotu, joka tunnetaan erityisesti suloisesta ulkonäöstään sekä ystävällisestä luonteestaan. Alun perin Amerikassa kehitetty rotu on pienempi ja pyöreämpi kuin englantilainen serkkunsa. Cockerit ovat mainioita perhekoiria, jotka tulevat yleensä hyvin toimeen lasten ja muiden lemmikkien kanssa. Ne tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen onnellisina ja tyytyväisinä, mutta ovat samalla sopeutuvaisia myös kaupunkiasumiseen. Turkki vaatii hoitoa, mutta kiitoksena rodulta saa uskollisen ja rakastavan kumppanin. Amerikancockerspanieli sopii hyvin myös ensimmäiseksi koiraksi, koska sen koulutettavuus ja miellyttämisenhalu ovat korkealla. Ne ovat ilmeikkäitä ja iloisia koiria, jotka rakastavat olla osa perheen arkea.
Amerikancockerspanieli arviota
Ominaisuudet
Amerikancockerspanieli on pienikokoinen lintukoira, joka tunnetaan erityisesti ystävällisestä ja iloisen eloisasta luonteestaan. Rotu on alun perin kehitetty Yhdysvalloissa metsästyskoiraksi, mutta nykyään se on suosittu ennen kaikkea seurakoirana kauniin ulkomuotonsa ja sympaattisen olemuksensa ansiosta. Amerikancockerspanieli on rakenteeltaan kompakti ja vahva, kuitenkin selvästi kevytliikkeinen ja elegantti. Sen turkki on pitkä, silkkinen ja runsas, mikä vaatii säännöllistä harjausta ja hoitoa pysyäkseen hyväkuntoisena.
Luonteeltaan amerikancockerspanieli on lempeä, älykäs ja innokas miellyttämään omistajaansa. Se on luotettava ja ystävällinen erityisesti perhepiirissä ja tulee hyvin toimeen lasten sekä muiden lemmikkien kanssa. Rotu tarvitsee paljon huomiota ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa; yksin jäädessään se voi kärsiä eroahdistuksesta. Tämä koira sopii parhaiten aktiiviseen kotiin, jossa on aikaa ja halua panostaa niin koiran liikuntaan kuin koulutukseenkin.
Amerikancockerspanieli on hyvin sopeutuvainen, ja sen kanssa voi harrastaa monipuolisesti erilaisia lajeja, kuten agilityä, tottelevaisuutta ja näyttelytoimintaa. Metsästysvietti on säilynyt monilla yksilöillä, ja rotu nauttii ulkoilusta sekä touhuamisesta. Koulutus sujuu yleensä helposti, sillä rotu on innokas oppimaan ja reagoi positiivisesti lempeään ohjaukseen sekä palkitsemiseen.
Terveysnäkökulmasta amerikancockerspanieli tarvitsee huolellista hoitoa ja säännöllisiä eläinlääkärikäyntejä, koska sillä on geneettistä alttiutta tietyille sairauksille, kuten silmä- ja korvaongelmille. Turkin säännöllinen hoito on erittäin tärkeää takkuuntumisen ja iho-ongelmien ehkäisemiseksi. Amerikancockerspanielin elinikä on yleensä noin 12–15 vuotta, ja se pysyy terveenä, kun sille tarjotaan laadukasta ravintoa, riittävästi liikuntaa sekä henkistä virikettä. Tämä rotu on täydellinen valinta ihmiselle, joka arvostaa seurallisuutta, kauneutta ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.
Ulkonäkö
Amerikancockerspanieli, eli amerikkalainen cockerspanieli, on pienikokoinen ja viehättävä lintukoira, jonka ulkonäkö on sulavalinjainen ja erittäin huoliteltu. Rotu tunnetaan erityisesti pitkistä, silkkisistä ja runsashapsuisista korvistaan sekä upeasta turkistaan, joka vaatii säännöllistä hoitoa.
Amerikancockerspanieli on matalaraajainen, hyvin tasapainoinen koira, joka vaikuttaa aina iloiselta ja valppaana ympäristöönsä. Koiran selkä on lyhyehkö ja ylälinja hieman laskeva, mikä antaa sille ryhdikkään yleisilmeen. Pää on pyöreä, kuono lyhyempi kuin monilla muilla spanieliroduilla ja pysäyttävä otsa on selkeä. Silmät ovat suuret, tummat ja ilmeikkäät; ne antavat rodulle leikkisän ja lempeän ilmeen. Nenä on leveä ja sieraimet hyvin avoimet, mikä auttaa koiraa sen alkuperäisessä lintukoiratehtävässä.
Turkki on rodun yksi näyttävimpiä piirteitä: se on runsas, pitkä ja silkinpehmeä etenkin rintakehän, vatsan ja raajojen alueella. Päässä turkki on lyhyempi, mutta yleisvaikutelma on hyvin siisti ja kauniisti leikattu. Värit voivat olla hyvin moninaisia; yleisimpiä ovat yksiväriset, kuten musta, ruskea tai vaaleanruskea, mutta myös kirjavia ja kolmivärisiä esiintyy laajalti. Turkki saattaa vaatia päivittäistä harjausta takkuuntumisen estämiseksi sekä ammattilaisen tekemää säännöllistä trimmausta. Hännän typistys on joissakin maissa sallittua, mutta Suomessa se on kielletty. Hännän asento on iloinen ja eläväinen, eikä se koskaan saa kaartua selän päälle.
Amerikancockerspanielin olemus huokuu ystävällisyyttä, arkuus ja aggressiivisuus eivät kuulu rodun ihanteisiin. Se liikkuu kevyesti ja sen askellus on vapaa sekä energinen. Ruumiinrakenne on lihaksikas mutta hoikka, ja koiran koko tekee siitä sopivan sekä näyttelykoiraksi että perhelemmikiksi. Kokonaisuutena amerikancockerspanielin ulkonäkö on erityisen suloinen ja siro, jonka takia se onkin saanut paljon ihailijoita ympäri maailmaa.
Historia
Amerikancockerspanieli, eli amerikan cocker spanieli, juontaa juurensa Englannista, jossa alkuperäiset spanielit olivat monipuolisia metsästyskoiria. Englantilaisesta cocker spanielista kehittyi Yhdysvalloissa oma, hieman poikkeava muoto 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Englannista tuodut cockerit olivat aluksi identtisiä niin Englannissa kuin Amerikassakin, mutta amerikkalaiset kasvattajat alkoivat jalostaa koiraa pienemmäksi, pyöreäpäisemmäksi ja lyhyemmäksi rungoltaan. Myös korvat muuttuivat pidemmiksi ja turkki runsaammaksi. Tuolloin tavoitteena oli pieni, nopea ja metsästyksessä tehokas koira erityisesti metsäkanalintujen, kuten viiriäisten ja pyiden metsästykseen.
Ensimmäinen rekisteröity amerikancockerspanieli oli vuonna 1878 Yhdysvalloissa CFA:n (American Kennel Club) rekisteriin tuotu 'Captain'. Vähitellen muotonyanssit syvenivät, kun amerikkalaiset kasvattajat halusivat korostaa näyttelykoirille sopivaa ulkonäköä. 1940-luvulla amerikkalainen ja englantilainen cocker spanieli virallisesti erotettiin omiksi roduikseen Amerikan Kennel Clubin toimesta. Tämän jälkeen molemmat rodut ovat kehittyneet omaan suuntaansa niin rakenteen kuin luonteenkin osalta.
Alussa amerikancockerspanieli oli erittäin suosittu erityisesti Yhdysvalloissa sekä metsästys- että seura- ja näyttelykoirana. 1950-luvulla rotu nousi Yhdysvalloissa maan suosituimmaksi koiraksi. Tästä johtuen rotua alettiin kasvattaa paljon, mikä toi mukanaan sekä ulkonäöllisiä muutoksia että perinnöllisiä sairauksia, kuten silmä- ja korvatulehduksia. Nykyisin amerikancockerspanieli tunnetaan paitsi lempeänä ja energisenä seurakoirana, myös kykynsä metsästyskoirana.
Suomeen amerikancockerspanieli saapui ensimmäisen kerran 1950-luvulla ja sen suosio on säilynyt vakaana lähinnä perhekoirana, mutta myös näyttelyissä ja toisinaan harrastuskoirana. Rotu edustaa pitkäikäistä ja monipuolista koiraperinnettä, joka on sopeutunut hyvin suomalaiseenkin koirakulttuuriin.