Kuvaus: Apinapinseri
Apinapinseri on pieni, vahvaluonteinen ja ilmeikäs seurakoirarotu, joka on alun perin kotoisin Saksasta. Sen nimi viittaa apinamaiseen ulkonäköön, erityisesti sen pyöreisiin silmiin ja parrakkaaseen kuonoon. Apinapinseri on tunnettu vilkkaasta ja uteliaasta luonteestaan, ja se on erinomainen kumppani aktiiviselle omistajalle. Rodulla on karkea, hieman pörröinen turkki, joka vaatii säännöllistä hoitoa, mutta ei juurikaan karvaa. Apinapinseri sopeutuu hyvin kaupunkiasumiseen ja arvostaa sekä leikkisyyttä että seuraa. Se tunnetaan uskollisuudestaan perheelleen ja valppaudestaan, mikä tekee siitä myös mainion vahtikoiran pienestä koostaan huolimatta. Apinapinseri sopii niin yksinasuvalle kuin perheellekin, ja se tulee yleensä toimeen lasten sekä muiden eläinten kanssa.
Apinapinseri arviota
Ominaisuudet
Apinapinseri eli affenpinscher on pieni, terrierityyppinen koirarotu, joka on kotoisin Saksasta. Sen nimi juontaa juurensa saksankielisestä sanasta "Affe", joka tarkoittaa apinaa, ja tämä liittyy koiran omintakeiseen ulkonäköön sekä ilmeikkäisiin kasvoihin. Apinapinseri on yllättävän vanha rotu; sen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin sen päätehtävänä oli pyydystää rottia ja muita tuhoeläimiä kodeissa sekä talleilla.
Tämä rotu on pieni, mutta se ei anna kokonsa rajoittaa itseään. Aikuisen apinapinserin säkäkorkeus on noin 25–30 cm ja paino yleensä 3–6 kg. Turkki on karkea ja pörröinen sekä kasvoissa että vartalossa, mikä korostaa rotutyypillistä, hieman "apinamaista" ilmettä. Turkki vaatii säännöllistä trimmasta, mutta sitä ei saa leikata lyhyeksi.
Luonteeltaan apinapinseri on eloisa, utelias ja erittäin kiintynyt perheeseensä. Se on valpas ja tarkkaavainen, usein uskollinen yhdelle henkilölle, vaikka se tulee yleensä hyvin toimeen myös muiden perheenjäsenten kanssa. Vieraita kohtaan koira voi olla hieman pidättyväinen, mutta se ei yleensä ole aggressiivinen.
Rotu sopii erityisesti aktiivisille ihmisille, jotka pystyvät tarjoamaan päivittäistä virikettä ja liikuntaa sekä aikaa koulutukseen. Apinapinseri on älykäs ja oppii nopeasti, mutta se saattaa olla myös itsepäinen ja omatahtoisen luonteen vuoksi koulutus voi vaatia kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Se pärjää hyvin asunnossa, kunhan sillä on mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun ja tekemiseen.
Apinapinseri soveltuu hyvin seurakoiraksi ja ilahduttaa omistajaansa huumorintajullaan ja vilkkaalla olemuksellaan. Se ei ole erityisen haukkuherkkä, mutta tarvittaessa se ilmoittaa vieraista selvästi. Rodulla voi esiintyä joitakin perinnöllisiä sairauksia, kuten polvilumpion luksaatioita, joten vastuullinen kasvatus on tärkeää sen terveyden kannalta. Yleisesti ottaen apinapinseri on melko terve ja pitkäikäinen rotu, jonka elinikä on usein 12–15 vuotta.
Ulkonäkö
Apinapinseri on pieni, kompakti ja tarmokas koirarotu, jonka ulkomuoto on hyvin tunnistettava ja persoonallinen. Rotu on saanut nimensä Apinaa muistuttavan ilmeensä vuoksi – nämä koirat ovat tunnettuja erityisen ilmeikkäistä kasvoistaan ja tuuheasta parrastaan. Pää on pyöreä ja leveä suhteessa vartaloon. Kuono on lyhyt ja tylppä, ja häntä ‘katkaisee’ minkä tahansa terävyyden kasvoissa.
Apinapinserin silmät ovat suuret, pyöreät ja tummat, ja niissä on eläväinen, hieman ilkikurinen ilme. Korvat ovat korkealle kiinnittyneet ja voivat olla luonnollisesti luppakorvat tai pystyt, riippuen koiran yksilöllisistä ominaisuuksista sekä maan tapakulttuurista – Suomessa korvat jätetään yleensä luonnollisiksi.
Turkki on Apinapinserin ehkä näkyvin ja tunnusomaisin piirre. Karva on karkea, hieman pörröinen ja suora, mikä suojaa koiraa sääoloilta ja antaa sille hieman villin ulkomuodon. Rotu vaatii säännöllistä harjausta ja ajoittaista trimmausta siistin linjan ylläpitämiseksi. Erityisesti kuonoa kehystävä parta ja kulmakarvat korostuvat ja tekevät rodusta hyvin ikonisen näköisen.
Väri voi olla yksivärisesti musta, harmaa, hopea, mustanruskea, kellanruskea (beige) tai joskus tummempi soopeli. Rotumääritelmässä suositaan kuitenkin yhtenäistä väritystä ilman suurempia laikkuja. Säkäkorkeus on noin 24–28 cm ja paino vaihtelee 3–6 kg välillä, joten kyseessä on ehdottomasti pienikokoinen ja siro seurakoira.
Apinapinseri ei ole pelkästään iloisen ja eloisan näköinen, vaan sen ketterä ja ryhdikäs olemus kuvastavat myös sen sisäistä tarmokkuutta. Vaikka se on pikkuinen, sen suhde rungon pituuteen ja jalkojen korkeuteen on tasapainoinen ja koira liikkuu kevyesti ja varmasti.
Kaiken kaikkiaan apinapinseri on ulkonäöltään hurmaava, valloittava ja persoonallinen rotu, jonka ainutlaatuinen ulkomuoto herättää usein huomiota missä tahansa se liikkuukin.
Historia
Apinapinseri on pieni, mutta erittäin valpas ja eloisa koirarotu, jonka alkuperä ulottuu 1600- ja 1700-lukujen Eurooppaan, erityisesti Saksaan. Rotu tunnetaan nimellä "affenpinscher", mikä viittaa sen apinamaiseen ulkonäköön ja ilmeisiin – 'Affe' tarkoittaa saksaksi apinaa, ja 'Pinscher' viittaa terrierityyppisiin koiriin. Apinapinserit kehitettiin alun perin rottakoiriksi, ja niiden tärkeä tehtävä oli pitää kodit, varastot ja panimot vapaana hiiristä ja rottista. Tämä vaatii rohkeutta, energisyyttä ja älykkyyttä, ominaisuuksia joita rotu yhä kantaa mukanaan.
1800-luvun aikana apinapinserin jalostus keskittyi enenevässä määrin myös seura- ja lemmikkikoiraksi, kun sen ainutlaatuinen ulkonäkö ja vilkas luonne tekivät siitä suositun erityisesti eurooppalaisten aatelisten ja aristokraattien parissa. Sitä käytettiin usein myös muiden kääpiörotujen jalostuksessa, esimerkiksi kääpiösnautserin ja griffon bruxelloisin kehittämisessä. Ensimmäiset viralliset rotumääritelmät laadittiin Saksassa 1900-luvun alkuvuosina, ja tämä myös vakiinnutti apinapinserille ominaisen karkean turkin, pyöreän pään sekä partaisen kuonon.
Toisen maailmansodan aikana rodun kanta romahti Saksassa ja muualla Euroopassa, minkä vuoksi apinapinseri on yhä melko harvinainen rotu maailmalla. Rotua elvytettiin sodan jälkeen huolellisella jalostustyöllä ja sillä, että rotua alettiin tuoda Yhdysvaltoihin ja muihin maihin. Suomessa apinapinseri on yhä suhteellisen harvinainen, mutta se on saanut viime vuosina lisää näkyvyyttä pienten rotujen ystävien parissa.
Apinapinserin historia on siis monipuolinen ja pitkä, ulottuen eurooppalaisesta torjuntatehtävästä nykyaikaan uskollisena seurakoirana. Rodun ainutlaatuinen ulkonäkö, henkeäsalpaava eloisuus sekä itsenäinen ja rohkea luonne ovat säilyneet vuosisatojen ajan rotutyypillisinä ja tekevät apinapinseristä kiehtovan osan koirien historiaa.