Kuvaus: Chihuahua, lyhyt- ja pitkäkarvainen
Chihuahua on maailman pienin koirarotu, tunnettu vilkkaasta ja rohkeasta luonteestaan. Rotua esiintyy sekä lyhyt- että pitkäkarvaisena, ja molemmat turkkityypit ovat suosittuja seurakoiria. Chihuahua sopii mainiosti pieniin asuntoihin ja kaupunkielämään, sillä se on sopeutuvainen ja tarvitsee vain kohtuullisesti liikuntaa. Vaikka ulkomuodoltaan pikkuruinen, chihuahua on usein hyvin itsevarma ja voi olla huomattavan uskollinen omistajalleen. Se viihtyy ihmisten seurassa ja nauttii huomiosta, mutta on usein varautunut vieraita kohtaan. Chihuahua tarvitsee johdonmukaista koulutusta nuoresta pitäen, sillä se saattaa yrittää ottaa itselleen johtajan roolia. Oikein sosiaalistettuna ja hoidettuna chihuahua on elinikäinen, uskollinen ystävä, joka sopeutuu hyvin myös perhe-elämään.
Chihuahua, lyhyt- ja pitkäkarvainen arviota
Ominaisuudet
Chihuahua, lyhyt- ja pitkäkarvainen, on maailman pienin koirarotu, joka tunnetaan erityisesti seurallisuudestaan, rohkeudestaan ja eloisasta luonteestaan. Nimensä rotu on saanut meksikolaisesta Chihuahua-osavaltiosta, ja sitä pidetään yhtenä vanhimmista koiraroduista Amerikassa. Chihuahua voi olla sekä lyhytkarvainen että pitkäkarvainen, mutta molemmat tyypit ovat rakenteeltaan hyvin pieniä, paino vaihtelee yleensä 1,5–3 kilogramman välillä.
Chihuahuan keho on kompakti ja sopusuhtainen, pää on omenamainen, silmät suuret ja ilmeikkäät, sekä korvat kookkaat ja pystyt. Karva voi olla mitä tahansa väriä tai väriyhdistelmää, ja pitkäkarvaisessa yksilössä karva on pehmeää ja silkintuntuista, kun taas lyhytkarvaisessa se on tiiviisti vartaloa myötäilevää.
Rotu on tunnettu valppaudestaan ja terhakkaasta luonteestaan – Chihuahua ei itse pidä itseään pienenä, vaan se osaa puolustautua, kun tuntee sen tarpeelliseksi. Chihuahuat kiintyvät vahvasti omistajaansa ja perheeseensä, ja ne viihtyvät parhaiten siellä, missä saavat olla läheisessä kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Ne vaativat kuitenkin johdonmukaista koulutusta ja sosiaalistamista, jotta niiden mahdollinen varautuneisuus vieraita kohtaan ei kehity arkuudeksi tai haukkuherkkyydeksi.
Chihuahua on energinen ja leikkisä, mutta sen koko tekee siitä käytännöllisen myös kerrostalo-asumiseen. Se tarvitsee säännöllistä liikuntaa ja aktivointia, sillä vilkas mieli tarvitsee virikkeitä pysyäkseen tasapainoisena. Huolimatta pienestä koosta, Chihuahua on pitkäikäinen rotu – monet elävät 12–18-vuotiaiksi, joskus pidempäänkin.
Rodulla ei ole yleisesti suuria terveysongelmia, mutta sen hauraat luut ja alttius hammasongelmille vaativat erityishuomiota. Lisäksi kylmemmät olosuhteet voivat olla haasteellisia Chihuahualle, koska sillä on vähän kehon rasvaa lämmön säilyttämiseen.
Kaiken kaikkiaan Chihuahua, lyhyt- ja pitkäkarvainen, on loistava seura- ja perhekoira ihmiselle, joka arvostaa pientä mutta energistä ja uskollista kumppania.
Ulkonäkö
Chihuahua on maailman pienin koirarotu, ja sen rakenteessa yhdistyy niin sirous kuin voima. Rodusta on olemassa kaksi muunnosta: lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen. Lyhytkarvaisen chihuahuan turkki on tiheä, sileä, pehmeä ja läheisesti vartaloa myötäilevä. Pitkäkarvaisella yksilöllä puolestaan karva on silkkistä, hienoa ja joko suoraa tai hieman aaltoilevaa – korvissa, kauluksessa eli 'kaulurissa', hännässä sekä jalkojen takaosissa on pidempää hapsumaista koristekarvaa.
Chihuahuan pää on kuuluisa omenamaisesta muodostaan: se on pyöreä ja korkeakupolinen. Kirsu on pieni ja voi olla miltei minkävärinen tahansa, usein se kuitenkin sulautuu turkin väriin. Silmät ovat suuret, pyöreät ja erittäin ilmeikkäät – niiden ilme on tarkkaavainen ja älykäs. Korvat ovat suuret, pystyt ja selvästi avoimet, mikä antaa rodulle varsin elävän ilmeen.
Chihuahuan runko on kompakti ja yllättävän vankka kokoon nähden. Selkä on suora ja vahva. Häntä kaartuu elegantisti joko selän ylle puolikaarelle tai sivulle. Jalat ovat suorat ja kevytrakenteiset, mutta lujat; tassut ovat pienet ja soikeat. Huomionarvoista on, että Chihuahua kantaa itseään ylpeydellä ja pontevalla askelluksella, jossa näkyy sen vilkas ja itsevarma luonne.
Chihuahuan turkin väreissä on laaja kirjo, ja kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja, vain merle-kuvio on useissa rekistereissä kielletty. Värikirjo vaihtelee yksivärisestä mustasta valkoiseen, ruskeasta kermapohjaiseen sekä monivärisiin ja laikukkaisiin variaatioihin. Pitkä- ja lyhytkarvaisten välinen ero näkyy paitsi karvan pituudessa myös usein turkin tuuheudessa ja hoitotarpeessa.
Yhteenvetona Chihuahua – niin lyhyt- kuin pitkäkarvaisena – on silmiinpistävän ilmeikäs, elegantti ja kompakti koira, jonka jättimäinen persoonallisuus näkyy sekä rakenteellisesti että ulkoisessa olemuksessa.
Historia
Chihuahua, lyhyt- ja pitkäkarvainen, ovat pienikokoisia rotuja, joiden alkuperä juontaa Meksikoon, erityisesti Chihuahuan osavaltioon, mistä rotu on saanut nimensä. Nämä koirat ovat ilmeisesti polveutuneet muinaisista koirista, joita asteekit ja tolteekit pitivät lemmikkeinä jo ennen eurooppalaisten tuloa Amerikkaan. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty pieniä koiranluita ja seinämaalauksia, jotka kuvaavat chihuahuan kaltaisia koiria, viitaten niiden pitkään historiaan alkuperäiskulttuurien parissa.
Chihuahuaa pidettiin pyhänä koirana, ja niillä uskottiin olleen erityisiä, jopa yliluonnollisia kykyjä. Legendojen mukaan chihuahua auttoi sieluja heidän matkallaan tuonpuoleiseen, ja niitä käytettiin usein seremoniallisissa tarkoituksissa. Rotu säilyi pienenä ja paikallisena koko keskiajan ja uudelle ajalle asti, kunnes 1800-luvun lopulla amerikkalaiset ja eurooppalaiset matkailijat löysivät tämän ainutlaatuisen koiran.
Ensimmäiset chihuahuat vietiin Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla, ja rodun suosio alkoi kasvaa nopeasti varsinkin siksi, että se oli maailman pienin koirarotu. Chihuahua rekisteröitiin virallisesti American Kennel Clubiin vuonna 1904. Rodun suosio kasvoi elokuvien, televisiosarjojen ja julkkisten ansiosta, erityisesti 2000-luvulla. Suomessa chihuahua vakiintui omaksi rodukseen 1950-luvulla, jolloin ensimmäiset rodun edustajat tuotiin maahan.
Sekä lyhytkarvainen että pitkäkarvainen muunnos ovat lähtöisin samoista kantaeläimistä, mutta pitkäkarvaisen chihuahuan uskotaan saaneen olemuksensa risteytyksestä papillonin tai pekingeesin kanssa. Rotu on edelleen erittäin suosittu seura- ja näyttelykoirana pienen kokonsa, luonteensa ja viehättävän ulkonäkönsä ansiosta, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kokoonsa nähden chihuahua on yllättävän tarmokas, persoonallinen ja uskollinen perheenjäsen.