Kuvaus: Hauki
Hauki (Esox lucius) on pohjoisten vesien tunnetuimpia petokaloja. Sitä tavataan laajalti Suomessa sekä järvissä, joissa että rannikon läheisillä merialueilla. Hauki on sopeutuva laji, joka viihtyy sekä rehevissä että karummissa vesistöissä. Se tunnetaan pitkästä, virtaviivaisesta vartalostaan, terävähampaisesta leuastaan ja vihreästä sekä ruskeasta kirjavasta värityksestään. Hauki on arvostettu saaliskala, jonka pituus voi kasvaa jopa yli metrin ja painoa voi olla useita kiloja. Hauen ravintoon kuuluu monenlaisia kaloja, sammakkoeläimiä sekä pieniä vesilintuja. Koska hauki on vahva ja saalistaa usein pinnan läheisyydessä, se on suosittu kohde kalastajien keskuudessa. Hauen merkitys suomalaisessa kalastuskulttuurissa on suuri, ja se esiintyy myös monissa suomalaisissa tarinoissa ja perinteissä.
Ominaisuudet
Hauki (Esox lucius) on pohjoisten alueiden tunnetuimpia petokaloja ja yksi Suomen merkittävimmistä kalalajeista niin luonnossa kuin kalastuksessa. Hauki viihtyy monenlaisissa vesistöissä, kuten järvissä, joissa, merenlahdissa ja jopa suistoalueilla. Se soveltuu elämään sekä kirkkaissa että sameissa vesissä ja on siten hyvin sopeutuvainen erilaisiin ympäristöihin.
Hauken tuntomerkkeihin kuuluu pitkänomainen runko, suuri pää sekä terävät hampaat, jotka tekevät siitä tehokkaan saalistajan. Sen selkä on usein tummanvihreä tai ruskea, kyljet ovat vaaleamman vihreitä tai kellertäviä, ja niissä on vaaleita pilkkuja. Vatsa on yleensä vaalea, lähes valkoinen. Hauki kasvaa parhaimmillaan yli metrin mittaiseksi ja painaa jopa yli 10 kiloa, vaikka yleisemmät yksilöt painavatkin 1–3 kiloa.
Hauki on yksinäinen peto, joka saalistaa usein kaislikoiden reunoilla tai muiden kasvillisuusalueiden läheisyydessä piilossa odottaen sopivaa saalista. Sen tärkeimpiin ravinnonlähteisiin kuuluvat muut kalat, mutta se ei kaihda satunnaisesti myös sammakoita, vesilintuja, pieniä nisäkkäitä tai jopa omia lajitovereitaan. Hauen lisääntymisaika osuu kevääseen, heti jäiden lähdön jälkeen. Kutu tapahtuu matalassa rantavedessä, jossa naaras laskee miljoonia mätimunia kasvillisuuden sekaan.
Hauki on sekä harrastelija- että ammattikalastajien suosikkikala, ja se tarjoaa jännittäviä hetkiä kalastajille etenkin keväisin ja syksyisin. Hauen liha on vaaleaa ja kiinteää, mutta siinä on runsaasti ruotoja, minkä vuoksi sen käsittely vaatii kokemusta. Haukiafileet soveltuvat kuitenkin erinomaisesti esimerkiksi keittoihin, pihveihin ja savustukseen.
Ekologisesti hauki on tärkeä osa vesiekosysteemiä, sillä se pitää kalakantojen rakenteen monipuolisena ja tasapainottaa muiden lajien määrää. Hauen suuri levinneisyysalue, sopeutumiskyky ja tehokas lisääntyminen tekevät siitä yleisen näkyyn Suomen vesissä.
Ulkonäkö
Hauki (Esox lucius) on pohjoisen pallonpuoliskon vesistöissä laajasti levittäytynyt petokala, joka tunnetaan voimakkaasta ulkonäöstään ja saalistajamaisesta olemuksestaan. Hauki on vartaloltaan pitkänomainen ja selvästi virtaviivainen: se muistuttaa torpedoa, mikä tekee siitä erinomaisen uimarin ja tehokkaan saalistajan tiheässäkin kasvustossa. Väritykseltään hauki on yleensä vihertävän sävyinen, selässä tummempia laikkuja ja kyljissä vaaleampia läiskiä tai juovia. Vatsan alue on hohtavan vaalea, lähes valkoinen. Tämä väritys auttaa haukea naamioitumaan kasvien joukkoon järvien ja jokien rehevissä rantavesissä.
Hauen pään muoto on yksi sen tunnusomaisimmista piirteistä. Pää on iso ja litteä sekä suistomainen, mikä antaa sille vaikuttavan ulkonäön. Suu on erittäin suuri ja täynnä teräviä hampaita, joita se käyttää ravinnokseen joutuvien kalojen, sammakoiden ja satunnaisesti myös vesilintujen pyytämiseen. Silmät sijaitsevat melko korkealla päässä, mikä tarjoaa hauelle laajan näkökentän saaliin havaitsemista varten.
Hauella on kaksi selkäevää. Ensimmäinen, pieni ja siro selkäevä sijaitsee melko takana, lähes pyrstön varrella. Myös peräevä on kookas ja sijaitsee selkäevän vastaparina. Uimarakon avulla hauki pystyy säätelemään uintisyvyyttään tehokkaasti. Hauen pitkä ja tukeva pyrstöevä on selvästi haaroittunut, mikä mahdollistaa äkilliset ja nopeat pyrähdykset saalistaessaan.
Hauki voi kasvaa huomattavan suureksi; Suomessa tavanomaiset hauen pituudet ovat 40–70 cm, mutta suurimmat yksilöt voivat lähestyä tai ylittää metrin pituuden ja painavat joskus yli 10 kiloa. Nuoret hauet ovat kuitenkin hoikempia ja väritykseltään hieman vaaleampia kuin vanhemmat, tummemmat yksilöt.
Kokonaisuudessaan hauen ulkonäkö kuvastaa sen elintarpeita: salakavala, tehokas ja sopeutunut vesistön yläkerroksen hallitsija. Sen fyysiset ominaisuudet, kuten vahva leuka, terävät hampaat, sulautuva väritys ja virtaviivainen vartalo, mahdollistavat sille tehokkaan saalistuksen ja selviytymisen monenlaisissa olosuhteissa.
Historia
Hauki (Esox lucius) on yksi Suomen tunnetuimmista ja laajimmalle levinneistä petokaloista, jolla on hyvin merkittävä osa sekä suomalaisessa luonnossa että kulttuurissa. Haukea on esiintynyt Euroopassa ja Aasiassa jo jääkauden jälkeisistä ajoista lähtien, ja Suomessa se on ollut tärkeä saaliskala niin ammattikalastajille kuin kotitarvekalastajillekin vuosisatojen ajan. Fossiilitutkimukset osoittavat, että hauen esi-isät ovat olleet olemassa jo noin 60 miljoonaa vuotta sitten, joten kyseessä on hyvin vanha laji.
Haukea on aina arvostettu suurena, voimakkaana sekä aggressiivisena petokalana, joka viihtyy sekä järvissä, joissa että murtovesissä. Sen ruokavalio koostuu enimmäkseen muista kaloista, mutta isommat yksilöt saattavat syödä myös sammakoita, vesilintuja tai jopa pieniä nisäkkäitä. Hauen leveä levinneisyys selittyy sen sopeutumiskyvyllä: se pystyy elämään erilaisissa olosuhteissa ja vesistöissä, mikä on vaikuttanut myös siihen, että ihmiset ovat kautta historian pyytäneet haukea niin rannikolla kuin sisämaassakin.
Vanhimmat tunnetut tiedot hauen pyynnistä Suomessa ovat peräisin keskiajalta, jolloin se oli tärkeä vaihtokalu ja ravinnonlähde. Kansanperinteessä hauki esiintyy myös monissa tarinoissa ja sananlaskuissa. Hauen pyyntiä varten on kehitetty monenlaisia pyydyksiä – vaikka nykyisin viehekalastus on yleisin tapa pyytää haukea, historiallisesti haukea on pyydetty mm. verkoilla, rysillä ja koukuilla. Suomessa hauki tunnetaan myös maukkaana ruokakalana, josta valmistetaan esimerkiksi haukimureketta ja monia muita perinneruokia.
Nykyään hauki on yhä tärkeä osa suomalaista kalastuskulttuuria. Sen merkitys on kasvanut myös vapaa-ajankalastuksen ja urheilukalastuksen myötä. Lisäksi hauen ekologinen rooli on merkittävä, sillä se säätelee muiden kalalajien kantoja vesistöissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että hauen historia Suomessa on pitkä ja monivaiheinen, ja lajiin liittyy runsaasti perinteitä sekä taloudellista että kulttuurista arvoa.