Kuvaus: Kääpiöbullterrieri
Kääpiöbullterrieri on kompakti koirarotu, joka tunnetaan rohkeudestaan ja eloisuudestaan. Rotu on kehitetty Britanniassa bullterrierin pienemmäksi versioksi ja se on ulkomuodoltaan voimakasrakenteinen sekä tunnistettavan päämuotoinen. Kääpiöbullterrieri on seurallinen, älykäs ja vilkas, joten se soveltuu hyvin aktiiviseen kotiin. Vaikka se on pienikokoinen, se vaatii johdonmukaista koulutusta ja riittävästi liikuntaa, jotta se pysyy tyytyväisenä. Kääpiöbullterrieri kiintyy vahvasti omistajaansa ja voi olla varautunut vieraita kohtaan, mutta perheelleen se on uskollinen ja leikkisä seuralainen. Lyhyen turkin ansiosta sen turkinhoito on helppoa, mutta rotu kaipaa sosiaalistamista ja huomiota arjessa.
Kääpiöbullterrieri arviota
Ominaisuudet
Kääpiöbullterrieri, eli englanniksi Miniature Bull Terrier, on pienikokoinen, mutta voimakas ja energinen koirarotu, joka omaa vahvan persoonallisuuden. Rotu on alkujaan kehitetty Isossa-Britanniassa 1800-luvun loppupuolella, ja sen taustalla on bullterrierien jalostustyö, jonka myötä pyrittiin luomaan hieman pienempi, mutta yhtä elinvoimainen ja rohkea kumppani kuin alkuperäinen bullterrieri.
Kääpiöbullterrierin tunnusmerkkeihin kuuluu atleettinen ja lihaksikas rakenne, hyvin tunnistettava "muna"-muotoinen pää ja ilmeikkäät, kolmiomaiset korvat. Koira on säkäkorkeudeltaan usein alle 35,5 cm ja painoltaan noin 11-15 kiloa. Rodun turkki on lyhyt, tiivis ja kiiltävä, väreinä tavallisesti valkoinen, mutta myös erilaiset kirjavat ja yksiväriset värit ovat mahdollisia.
Luonteeltaan kääpiöbullterrieri on erittäin eloisa, iloinen, älykäs ja seurallinen. Se tarvitsee paljon huomiota ja tekemistä, sillä se saattaa turhautua yksinäisyydessä, mikä voi johtaa tuhoisaan käytökseen. Sen vuoksi rodun omistajalta vaaditaan johdonmukaisuutta ja aikaa, sekä kykyä tarjota säännöllistä liikuntaa ja aktivointia. Rodulle on tyypillistä rohkeus, pelottomuus ja jonkinasteinen itsepäisyys, mutta oikein koulutettuna ja sosiaalistettuna siitä saa erinomaisen ja uskollisen perhekoiran.
Kääpiöbullterrierit sopivat aktiivisille ihmisille, jotka haluavat harrastaa esimerkiksi agilityä tai muuta koiraurheilua. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, mutta leikkisyyden ja voiman vuoksi pienten lasten kanssa tulee olla valvovainen. Vieraisiin ja muihin koiriin kääpiöbullterrieri suhtautuu vaihtelevasti, joskus varautuneesti, joten varhainen sosiaalistaminen on tärkeää.
Terveysongelmia saattaa ilmetä, kuten polvilumpion sijoiltaanmeno, sydänsairaudet ja ihottumat, mutta vastuullinen kasvattaja pyrkii minimoimaan nämä jalostusvalinnoillaan. Kääpiöbullterrierin elinikä on noin 11–14 vuotta.
Kääpiöbullterrieri on hyvä valinta lemmikiksi ihmiselle, joka arvostaa eläväistä, älykästä ja hieman omapäistä koiraa ja jaksaa tarjota sille sopivasti aktiviteetteja ja johdonmukaisen, rakastavan kasvatuksen.
Ulkonäkö
Kääpiöbullterrieri on erottuva ja vankkarakenteinen pienikokoinen koira, jonka ulkonäkö on helposti tunnistettavissa. Rodun tunnetuin piirre on sen soikean muotoinen, alas kaartuva pää, jota kutsutaan usein ‘munanmuotoiseksi’. Tämä päämuoto on ainutlaatuinen ja erottaa rodun selkeästi muista terriereistä.
Rodulla on vahva ja suora selkä, tasainen ylälinja ja leveä rinta, jotka tuovat koiralle voimakkaan, lihaksikkaan olemuksen, vaikka kyseessä on pienempi bullterrierin variantti. Kääpiöbullterrierin hartiat ovat voimakkaat ja eturaajat suorat ja tukevat. Takaraajat ovat hyvin kehittyneet ja antavat rodulle tasapainoisen, urheilullisen ryhdin.
Kääpiöbullterrierin turkki on lyhyt, tiheä ja sileä, minkä ansiosta se istuu tiiviisti koiran kehoa vasten. Karvanlaatu on karkea mutta kiiltävä, ja värejä esiintyy useita: tavallisimmin valkoinen, mutta myös musta, punainen, fawn, seepranraitainen (brindle) ja kolmivärinen ovat sallittuja. Pieni määrä väriä pään alueella sallitaan valkoisilla yksilöillä.
Koiran koko on selkeästi pienempi kuin tavallisen bullterrierin: säkäkorkeus on yleensä alle 35,5 cm ja paino vaihtelee yksilön mukaan, pysyen kuitenkin useimmiten 9–16 kilogramman välillä. Korvat ovat pystyt, pienet ja lähellä toisiaan. Silmät ovat kolmiomaiset, pienet, tummat ja syvälle asettuneet, mikä antaa koiralle valppaan ja älykkään ilmeen.
Kääpiöbullterrierin häntä on lyhyt, matalalle kiinnittynyt ja paksu tyvestä, kapenee kärkeä kohden. Raajojen ja rungon mittasuhteet antavat vaikutelman vankasta, mutta ryhdikkäästä ja liikkuvasta koirasta. Kääpiöbullterrierin ulkomuoto heijastelee rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta – se on kestävä, peloton ja energinen, mutta myös elegantti omalla tavallaan.
Historia
Kääpiöbullterrieri eli englanninkieliseltä nimeltään Miniature Bull Terrier on rotu, jonka juuret ulottuvat 1800-luvun Englantiin. Kääpiöbullterrieri kehitettiin alkuperäisen bullterrierin pohjalta, kun kasvattajat halusivat luoda pienemmän version tästä temperamenttisesta ja monikäyttöisestä taistelukoiraa muistuttavasta rodusta. Ensimmäinen bullterrieri syntyi risteyttämällä vanhan englantilaisen bulldogin terriereiden kanssa. Tavoitteena oli yhdistää bulldogin sitkeys ja terriereiden nopeus ja ketteryys.
Kääpiöbullterrierin jalostus käynnistyi 1800-luvun puolivälissä. Koiria pyrittiin jalostamaan pienemmässä koossa erityisesti rottien ja muiden tuholaisten pyydystämistä varten, sekä seurakoiriksi. Ensimmäiset kääpiömuunnokset olivat kuitenkin hyvin epävakaita koon ja ulkonäön suhteen. Vasta 1900-luvun alkupuolella kasvattajat saivat vakiinnutettua rodun koon, mutta kääpiöbullterrieri säilytti kuitenkin alkuperäisestä bullterrieristä poikkeavan ulkonäön ja luonteenpiirteitä.
Virallinen tunnustus rodulle myönnettiin Englannissa vasta vuonna 1939, minkä jälkeen kääpiöbullterrierin suosio alkoi hiljalleen kasvaa. Suomessa rotu on vielä melko harvinainen, mutta bullterrierin ystävät arvostavat kääpiö-versiota erityisesti sen kompaktiin kokoon ja persoonalliseen luonteeseen vuoksi. Rotu on tunnettu omalaatuisesta, munanmuotoisesta päästä sekä iloisesta ja elämänmyönteisestä luonteestaan.
Kääpiöbullterrierin kehitys on linkittynyt läheisesti alkuperäiseen bullterrieriin, ja rotu onkin lähes identtinen lukuun ottamatta sen pienempää kokoa. Nykyisin rotu tunnetaan uskollisena, aktiivisena ja rohkeana seurakoirana, joka vaatii johdonmukaista koulutusta ja sitoutunutta omistajaa. Vaikka alkujaan sen tehtävänä oli metsästää tuhoeläimiä, kääpiöbullterrieri on nykyään ennen kaikkea rakastettu perhekoira, joka tunnetaan energisyydestään ja huumorintajustaan.