Kingcharlesinspanieli on pienikokoinen, ystävällinen ja seurallinen seurakoira, joka on saanut nimensä Englannin kuningas Kaarle II:lta. Tämä rotu on tunnettu lempeästä luonteestaan ja sopii mainiosti perhekoiraksi sekä ensimmäiseksi koiraksi. Kingcharlesinspanielit rakastavat ihmisten seuraa ja viihtyvät niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. Ne ovat rauhallisia, helppohoitoisia ja yleensä hyvin sopeutuvaisia erilaisiin elinympäristöihin, olipa kyseessä kerrostalo tai omakotitalo. Rotu tarvitsee vain kohtalaisesti liikuntaa ja turkinhoito pysyy melko helppona säännöllisellä harjauksella. Kingcharlesinspanieli ei yleensä hauku turhaan ja suhtautuu lempeästi uusiin ihmisiin sekä muihin lemmikkeihin. Pienen kokonsa ansiosta tämä rotu soveltuu erinomaisesti myös kaupunkiasumiseen.
Kingcharlesinspanieli on pieni ja elegantti seurakoira, joka tunnetaan erityisesti lempeästä ja ystävällisestä luonteestaan. Rotu on alun perin kotoisin Englannista ja se on kehitetty erityisesti hovinaisten lemmikiksi jo vuosisatojen ajan. Kingcharlesinspanielit ovat sylikoiria parhaimmillaan, ja ne viihtyvätkin parhaiten läheisessä kanssakäymisessä ihmistensä kanssa.
Kingcharlesinspanielin ulkonäkö on tunnistettava: sillä on pyöreähkö pää, suuret tummat ja sijaitsevat lähellä toisiaan olevat silmät sekä lyhyt kuono. Korvat ovat pitkät, matalalle kiinnittyneet ja runsaskarvaiset. Turkin tulee olla silkkinen, suora ja keskikokoinen, ja rodulla on neljä tunnustettua värimuunnosta: blenheim (valkoinen kastanjanruskein merkein), ruby (kokonaan kastanjanruskea), musta & tan sekä tricolor. Rodun koko on ihanteellinen monenlaisiin koteihin, sillä säkäkorkeus on noin 25–30 cm ja paino 3,6–6,3 kg.
Luonteeltaan kingcharlesinspanieli on harvinaisen ystävällinen, sopeutuva ja elämäniloinen. Se on tullut tunnetuksi erityisesti lasten ystävänä, sillä rodulla on korkea kipukynnys ja suurta halua miellyttää ihmisiään. Kingcharlesinspanieli tulee hyvin toimeen muiden koirien ja usein myös muiden eläinten kanssa. Se rakastaa olla mukana kaikessa toiminnassa ja kaipaa ihmisen seuraa, joten rotu ei sovellu jatkuvasti yksin pidettäväksi.
Rodun liikunnantarve on keskitasoinen. Päivittäiset rauhalliset kävelyt ja leikit riittävät tavallisesti tämän pienen koiran aktivoinniksi, mutta se kyllä nauttii myös pidemmistä lenkeistä ja osallistuu mielellään koiraharrastuksiin kuten tokoon tai agilityyn. Karvapeite vaatii säännöllistä harjausta takkuuntumisen välttämiseksi, erityisesti korvien alueella. Kingcharlesinspanieli on melko helppo kouluttaa, kiitos sen älykkään ja avoimen luonteen.
Valitettavasti rodulla esiintyy jonkin verran perinnöllisiä terveysongelmia, kuten sydänsairauksia (mm. myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma), silmäsairauksia ja polvilumpion luksaatiota. Siksi vastuullinen kasvattaja kiinnittää huomiota terveystutkimuksiin. Kingcharlesinspanieli sopii kuitenkin oikein hoidettuna mainiosti niin lapsiperheeseen kuin yksineläjänkin lemmikiksi, ja se hurmaa lempeydellään ja uskollisuudellaan.
Kingcharlesinspanieli on pieni mutta erittäin elegantti ja viehättävä seurakoirarotu, jonka ulkonäkö on helposti tunnistettavissa. Rotu tunnetaan erityisesti pyöreästä päästään, suurista ja tummista silmistään sekä ilmeikkäästä, lempeästä katseestaan. Koiran kuono on hyvin lyhyt ja hieman ylöspäin kaartuva, mikä antaa sille uskollisen ja hellän ilmeen. Kingcharlesinspanielin leuassa ei tule olla näkyvää alapurentaa, vaikkakin pieni alapurenta on rotutyyppiä seuraavissa yksilöissä sallittua.
Turkki on pehmeä, silkkinen ja useimmiten suora, joskus lievästi aaltoileva. Hapsut ovat erityisen runsaat korvissa, raajoissa ja hännässä, mikä korostaa rodun arvokasta ulkonäköä. Kingcharlesinspanielilla ei trimmata turkkia lainkaan näyttelyihin, joten sen luonnollinen kauneus pääsee oikeuksiinsa. Värivaihtoehtoja on neljä: black & tan (mustaruskea), tricolor (kolmivärinen), ruby (kokonaan punaruskea) sekä blenheim (valkoinen kastanjanruskein merkein). Jokainen väri antaa rodulle oman, persoonallisen ja suloisen ulkoasun.
Uroskoirien ihannekorkeus on noin 25–27 cm ja narttujen hieman vähemmän, paino vaihtelee yleensä 4–7 kilogramman välillä, joten kingcharlesinspanieli on helppo käsitellä ja soveltuu hyvin myös kerrostaloon. Koiran runko on tiivis ja suhteellisen lyhyt, mutta se ei saa vaikuttaa raskaalta. Kaula on lyhyehkö ja kaareva, selkälinja suora ja lantio hieman pyöristynyt. Jalot, pienet käpälät ja tyylikkäästi kannettu häntä tukevat rodun siroa ulkomuotoa.
Kokonsa, turkkinsa ja ilmeikkään päänsä ansiosta kingcharlesinspanielista huokuu aristokraattinen ja pehmeä vaikutelma, mikä on osa sen suosiota seurakoirana. Sen olemus yhdistää hellyttävän ulkonäön ja jalosukuisen arvokkuuden poikkeuksellisen tasapainoisella tavalla.
Kingcharlesinspanieli, tunnetaan englanniksi nimellä "King Charles Spaniel", on yksi vanhimmista spanieliroduista ja sillä on pitkä ja mielenkiintoinen historia Euroopan hoveissa. Rodun alkuperä voidaan jäljittää 1600-luvun Englantiin, jolloin pienikokoiset sylikoirat olivat hyvin suosittuja Euroopan aatelisten ja kuninkaallisten seurakoirina. Näiden pienten spanielien arvellaan polveutuvan aasialaisista rotutyypeistä, ja niitä on esitetty useissa aikakauden maalauksissa, muun muassa kuuluisien englantilaisten taiteilijoiden teoksissa.
Kuningas Kaarle I ja erityisesti hänen poikansa Kaarle II olivat erittäin kiintyneitä näihin pieniin spanieleihin, mistä rotu sai nimensäkin. Kuningas Kaarle II rakasti niin paljon näitä koiria, että hänen väitetään antaneen niiden liikkua vapaasti jopa parlamentissa. Näitä koiria pidettiin arvostettuina lemmikkeinä, joiden tehtävänä oli tuoda ihmisille iloa ja seuraa. Historiallisten lähteiden mukaan nämä sylikoirat olivat läsnä miltei kaikissa merkittävissä Euroopan hoveissa.
Ranskan vallankumouksen ja muiden Euroopan suurten muutosten vuoksi rodun suosio väheni väliaikaisesti, mutta Victorian ajan Englannissa pienet seurakoirat tekivät paluun muotiin. Tämä toi Kingcharlesinspanielille uuden suosion aallon. Samaan aikaan tapahtui kuitenkin ulkonäön muuttuminen: koiria alettiin jalostaa litteämpikuonoisiksi ja pyöreäsilmäisemmiksi, mikä erotti ne alkuperäisistä spanielityypeistä.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kingcharlesinspanieli yhdistettiin jaetsottiin myös muiden kääpiöspanielien kanssa, kunnes rotumääritelmä virallistettiin. Nykyisin Kingcharlesinspanieli tunnetaan lempeänä, rauhallisena ja uskollisena seurakoirana, joka säilyttää edelleen yhteyden kuninkaalliseen historiaansa sekä charmikkaaseen ja ystävälliseen luonteeseensa. Rotu on harvinaisempi Suomen kaltaisissa maissa, mutta kansainvälisesti arvostettu erityisesti seurakoirien ystävien keskuudessa.