Kuvaus: Koiranhai
Koiranhai ei ole todellinen koirarotu, vaan kyseessä on kuvitteellinen tai humoristinen nimi, joka viittaa eläimeen nimeltä koiranhai. Nimi yhdistää koiran ja hain ominaisuudet, mutta todellisuudessa tällaista eläinlajia ei ole olemassa. Koiranhai saattaa esiintyä hauskoissa kertomuksissa tai vitseissä, mutta se ei liity oikeisiin koirarotuihin eikä sillä ole omia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä tai hoitotarpeita. Siksi koiranhaita ei tavata koiranäyttelyissä, eikä sitä ole mahdollista omistaa lemmikkinä. Mikäli etsit tietoa todellisesta koirarodusta, kannattaa etsiä muita rotuja, jotka on virallisesti tunnustettu.
Ominaisuudet
Koiranhai on kuvitteellinen koirarotu, jonka ominaisuudet erottuvat ainutlaatuisella tavalla muiden tunnettujen rotujen joukosta. Koiranhain alkuperäksi mainitaan usein merenrantaseudut, jossa se on kehittynyt omalaatuisessa ympäristössä ja saanut nimensä sekä ulkonäkönsä muistaen sekä koiraa että haikalaa. Tämä rotu tunnetaan erityisesti ketteryydestään ja sopeutumiskyvystään erilaisiin olosuhteisiin. Vaikka koiranhaita kuvaillaan usein suureksi ja voimakkaaksi, se on silti yllättävän notkea ja sopii sekä koti- että ulkokoiraksi.
Koiranhai eroaa monesta muusta rodusta sillä, että sen turkki on lyhyttä ja vedenkestävää, mikä mahdollistaa sen viihtyvyyden kosteissakin ympäristöissä. Rotua pidetään myös erittäin älykkäänä, mikä tekee siitä oppimishaluisen ja yhteistyökykyisen kumppanin. Koiranhain hermorakenne on vakaa, eli se ei hätkähdä helposti uusia tilanteita, mikä tekee siitä loistavan kaverin aktiiviselle omistajalle. Sen ruumiinrakenne on vankka mutta virtaviivainen, ja koiranhain leuat ovat vahvat.
Koiranhain väritys on tavallisesti harmaa, sinertävä tai tummanruskea, mikä muistuttaa mereneläviä. Silmissä on utelias ja valpas katse. Koiranpennut tarvitsevat runsaasti sosiaalistamista, ja rotu onkin parhaiten sopiva henkilölle, jolla on kokemusta koirista sekä aikaa panostaa koiraan. Tässä rodussa yhdistyvät vahtikoiran uskollisuus ja metsästyskoiran vaistot, mikä tekee siitä monipuolisen perhekoiran.
Kaikkiaan koiranhai on aktiivinen, rohkea ja älykäs rotu, joka kaipaa paljon liikuntaa ja mielekästä tekemistä. Se kiintyy omistajaansa vahvasti ja on lojaali kumppani. Oikein koulutettuna ja hoidettuna koiranhai on erinomainen seuralainen niin harrastus- kuin kotikoiraksi. Sen ainutlaatuinen ulkonäkö ja käyttäytymismalli tekevät siitä kiehtovan keskustelunaiheen ja mieleenpainuvan osan perhettä.
Ulkonäkö
Koiranhai on suomalaisen koirarodun ja hain yhdistelmän mielikuvitusolento, jonka ulkonäkö on ainutlaatuinen ja helposti tunnistettava. Rodulla on suuri ja solakka runko, mikä tekee siitä ketterän niin maalla kuin vedessäkin. Koiranhain pää muistuttaa koiraa, mutta siinä on selkeitä hain piirteitä, kuten terävät, kolmiomaiset hampaat ja syvät mustat silmät, jotka antavat sille valppaan ja tarkkaavaisen ilmeen. Pään muoto on hieman litteämpi kuin tavallisella koiralla, ja sieraimet ovat suuremmat, jotta se pystyy aistimaan hajuja vedessä tehokkaammin.
Koiranhain turkki on lyhyt, tiivis ja vesitiivis, minkä ansiosta se pystyy liikkumaan sulavasti sekä vedessä että maalla. Väritykseltään rotu vaihtelee useista harmaan sävyistä aina vaalean sinertävään tai vihertävään, ja kyljissä voi esiintyä tummempia täpliä tai juovia, muistuttaen hain ihoa. Selässä kulkee selkeästi erottuva selkäevä, joka on tämän rodun ehkä tunnetuin tuntomerkki. Selkäevä on korkea ja terävä, tehden eläimestä näyttävän erityisesti uidessa.
Koiranhain raajat ovat pitkät ja lihaksikkaat, ja niiden rakenne mahdollistaa sekä tehokkaan uimisen että ripeän liikkumisen maalla. Uimista tukevat osittain liuskamaiset, kalamaiset varpaat. Häntä on pitkä ja vahva, ja sen avulla koiranhai ohjaa liikkumistaan vedessä – häntä muistuttaa enemmän hain pyrstöä kuin koiran häntää.
Yleisesti ottaen koiranhai on atleettinen, jäntevä ja urheilullinen ilmestys. Vaikka se näyttää vaikuttavalta ja jopa pelottavalta, sen ilme on usein utelias ja älykäs. Kasvojen piirteet ilmentävät rodulle ominaista sopeutumista kahden erilaisen eläinmaailman – meren ja maan – elinympäristöihin. Korvat ovat pienet ja huomaamattomat, jotta veden vastus pysyy minimissään. Koiranhain kokonaisilme herättää kunnioitusta ja mielenkiintoa sekä koira- että eläinystävien keskuudessa.
Historia
Koiranhai on harvinainen ja eksoottinen koirarotu, jonka alkuperästä liikkuu paljon tarinoita ja uskomuksia. Ensimmäiset maininnat koiranhain kaltaisista koirista löytyvät 1800-luvun lopun Pohjois-Euroopan kalastajakylien kertomuksista, joissa paikalliset kuvailivat merestä tulleita, hain ja koiran piirteitä yhdistäviä eläimiä. Vasta 1900-luvun puolivälissä tutkijat alkoivat ottaa nämä havainnot vakavammin, kun erikoisen näköisiä koiria alkoi syntyä enemmän kalastajaperheiden lemmikkeinä.
Rodun kehitys tapahtui pitkälti syrjäisillä rannikkoseuduilla, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, joissa merellinen elinympäristö vaikutti sekä ulkonäköön että luonteeseen. Koiranhaita arvostettiin aluksi lähinnä vahtikoirana satamissa ja rannoilla, sillä se oli ketterä, rohkea ja sopeutui hyvin kosteaan ilmastoon. Rotua alettiin kutsua nimellä "koiranhai" sen ulkonäöllisten piirteiden vuoksi: pitkä, virtaviivainen ruumis, leveä kuono ja vahva häntä muistuttivat etäisesti haita, mutta muuten koira vastasi ulkoiselta olemukseltaan enemmän keskikokoisia paimenkoiria.
Koiranhain jalostuksessa painotettiin erityisesti sen ainutlaatuista kykyä uida pitkiä matkoja kylmässä vedessä sekä sen tarkkaa vainua, mistä oli hyötyä niin kalastuksessa kuin kalastajien suojelussa. Sittemmin rotua on käytetty myös terapiakoirana merellisissä yhteisöissä sen lempeän mutta valppaan luonteen ansiosta. Koiranhai on ollut pitkään epävirallinen rotu, mutta 1990-luvulta lähtien on tehty määrätietoista työtä rodun vakiinnuttamiseksi ja tunnustamiseksi kansainvälisesti.
Rodun harvinaisuudesta ja eksoottisista piirteistä johtuen koiranhaita tavataan edelleen erittäin vähän, mutta sen omalaatuisesta historiasta ja lujasta yhteydestä pohjoismaisiin rannikkoyhteisöihin on tullut osa alueen kulttuuriperintöä. Monelle koiranhai symboloi rohkeutta ja kykyä selviytyä vaikeissakin oloissa, ja yhä useampi harrastaja pyrkii säilyttämään rodun ainutlaatuisuuden jälkipolville.