Kuvaus: Oriental longhair
Oriental longhair, eli itämainen pitkäkarva, on kaunis ja elegantti kissarotu, joka tunnetaan pitkästä, silkkisestä turkistaan sekä hoikasta ja lihaksikkaasta vartalostaan. Rotu on hyvin seurallinen, älykäs ja puhelias – se viihtyy ihmisten parissa ja tarvitsee paljon huomiota. Oriental longhair muistuttaa ulkonäöltään siamilaiskissoja, mutta sillä on pidempi turkki ja saatavilla monenlaisissa väreissä ja kuvioissa. Rotu on leikkisä ja utelias, ja se nauttii aktiviteeteista sekä älypeleistä. Oriental longhair sopii mainiosti perheisiin, joissa on aikaa ja halua touhuta kissan kanssa. Turkinhoito on suhteellisen vaivatonta, satunnainen harjaus riittää estämään takkujen muodostumista. Tämä rotu on hyvä valinta niille, jotka arvostavat sosiaalista, älykästä ja näyttävää lemmikkiä.
Ominaisuudet
Oriental longhair on elegantti ja erittäin seurallinen kissarotu, joka on sukua siamilaiselle kissalle. Rotu tunnetaan kauniista, silkkisestä puolipitkästä turkistaan sekä sirosta ja lihaksikkaasta rungostaan. Oriental longhair on aktiivinen, utelias ja älykäs kissa, joka kaipaa paljon huomiota ja vuorovaikutusta omistajiltaan. Tämän rodun turkki on runsas ja kiiltävä, mutta harjaustarve pysyy silti suhteellisen kohtuullisena, koska aluskarvaa on vain vähän – viikoittainen harjaus riittää ehkäisemään takkuja.
Oriental longhairin persoonallinen luonne tekee siitä loistavan lemmikin sosiaaliselle ihmiselle. Kissa kiintyy lujasti omistajiinsa ja seuraa mielellään perheen arkea. Se on myös puhelias ja pitää keskustelusta ihmistensä kanssa, joten hiljaisuutta kaipaavalle tämä rotu ei ehkä sovi. Oriental longhair tulee yleensä hyvin toimeen muiden kissojen ja jopa koirien kanssa, kunhan tutustuminen tapahtuu rauhallisesti.
Rotu on leikkisä läpi elämänsä, joten erilaiset älypelit, kiipeilypuut ja lelut ovat tärkeitä virikkeiden tarjoamiseksi. Moni oriental longhair oppii helposti noutoleikin ja rakastaa korkeita paikkoja, mistä seurailla ympäristöään. Rotu vaatii paljon virikkeitä ja aktiviteetteja – pitkästyneenä oriental longhair voi keksiä omiakin leikkejä, jotka eivät aina miellytä omistajaa.
Ulkonäöltään oriental longhair on pitkäraajainen ja -häntäinen, hienostuneen näköinen kissa, jonka ilmeikkäät opiskelmät ja suuret korvat ovat rotutunnusmerkkejä. Sitä esiintyy monenlaisissa väreissä ja kuvioissa, minkä ansiosta jokainen yksilö on ainutlaatuinen. Terveys on yleisesti hyvä, mutta samaan sukuun kuuluvien rotujen tapaan kannattaa kiinnittää huomiota hammas- ja sydänterveyteen sekä välttää ylipainoa. Oikealla hoidolla oriental longhair voi elää pitkän, 12–15 vuoden elämän.
Kaiken kaikkiaan oriental longhair on aktiivinen, älykäs ja erittäin seurallinen kissa, joka sopii perheisiin, joissa kissalle on tarjolla paljon seuraa ja virikkeitä. Rotu vaatii omistajaltaan sitoutumista ja aikaa, mutta palkitsee huolenpidon kiintymyksellä sekä pirteällä ja leikkisällä seuralla.
Ulkonäkö
Orientalinkarvainen kissa, eli Oriental Longhair, on ulkonäöltään erittäin elegantti ja siro. Sen olemus on hoikka, pitkäraajainen ja ketterä, mikä juontaa juurensa kissan läheisestä sukulaisuudesta siamilaiskissan kanssa. Rodun keho on putkimaisen pitkä, mutta lihaksikas ja tasapainoinen, mikä antaa vaikutelman sporttisesta ja dynaamisesta kissasta.
Orientalinkarvaisen pään muoto on kiilamainen ja pitkänomainen. Kissa tunnetaan erityisesti suurista, leveistä korvistaan, jotka korostavat rodun erottuvaa profiilia. Silmät ovat mantelinmuotoiset, vinot ja loistavan vihreät, poikkeuksena valkoiset yksilöt, joilla silmien väri voi olla sininen tai jopa erivärinen (odd-eyed). Silmien ilme on valpas ja älykäs.
Karvapeite on rodun tunnusomainen piirre. Turkki on puolipitkä, silkkinen ja kiiltävä, ilman alusvillaa, mikä saa karvat laskeutumaan kauniisti rungon myötäisesti ja korostamaan kissan virtaviivaista rakennetta. Hännän päässä karvat voivat muodostaa näyttävän tuuhean 'sulan'. Koska turkissa ei ole runsaasti alusvillaa, se ei takkuunnu yhtä helposti kuin monilla muilla puolipitkäkarvaisilla roduilla, mutta säännöllinen harjaus auttaa pitämään turkin hyvässä kunnossa.
Värikirjo on hyvin laaja: Orientalinkarvaisia kissoja löytyy lähes kaikissa mahdollisissa väreissä ja kuvioissa kiinteistä yksivärisistä täplikkäisiin, raidallisiin (tabby), kilpikonnavärisiin ja hopeisiin/savuväreihin. Jalot värit kuten musta, suklaanruskea, sininen, cinnamon (kanelinruskea) ja lila ovat suosittuja, mutta myös harvinaiset värit tunnustetaan. Väri ja kuvio eivät vaikuta rodun arvostukseen, vaan tärkeintä on rakenne ja tyyppi.
Orientalinkarvaisen kissan yleisvaikutelma on tyylikäs, notkea ja hienostunut. Sen ulkonäkö yhdistää siamilaisen hienostuneisuuden puolipitkään, pehmeään turkkiin, mikä tekee siitä näyttävän ja ainutlaatuisen kissarodun.
Historia
Orientalilaispitkäkarva, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Oriental Longhair, on kissarotu, jonka historia juontaa juurensa 1900-luvun loppupuolelle. Rodun kehittäminen alkoi Isossa-Britanniassa ja muualla Euroopassa 1970- ja 1980-luvuilla, kun kasvattajat halusivat luoda uuden pitkäkarvaisen orientaalityyppisen kissan. Kehitys tapahtui erityisesti itämaisen lyhytkarvan ja siamilaisen pohjalta käyttämällä lisäksi myös pitkäkarvaisia rotuja, kuten balineesia ja joissain tapauksissa angoraa.
Koska siamilaisrotuisen kissan genetiikka oli erittäin suosittu ja haluttu erityisesti värien ja rakenteen vuoksi, nämä ominaisuudet siirtyivät myös orientalilaispitkäkarvaan. Rotu perii orientaaleille tyypillisen siron, pitkänomaisen vartalon, kiilamaisen pään ja suuret korvat. Pitkäkarvaisuus saatiin aikaan risteyttämällä pitkäkarvaisia siamilaisia ja muita pitkäkarvaisia orientaalisia kissoja, jolloin saatiin aikaan kiiltävä ja pehmeä turkki, mutta nykyään rotua kasvatetaan pääosin omana linjanaan ilman uusia risteytyksiä.
Orientalilaispitkäkarva -rotu tunnustettiin virallisesti CFA:ssa (Cat Fanciers' Association) vuonna 1995. Euroopassa rotu tunnetaan FIFé-järjestön alaisuudessa nimellä 'javanese' tai 'oriental longhair' riippuen paikallisesta käytännöstä. Suomessa rotu tunnetaan sekä nimellä orientalilaispitkäkarva että lyhyemmin 'orientti'. Rotu jakaa monia piirteitä itämaisen lyhytkarvan kanssa, mutta erottuu nimenomaan pidemmän, silkkisen turkkinsa ansiosta. Värikirjo on laaja, eikä rodulla ole rajattuja värejä tai kuvioita.
Rotu on saavuttanut ystäviä aktiivisen luonteensa, älykkyytensä ja seurallisuutensa ansiosta. Se ei ole vielä yhtä yleinen kuin jo vakiintuneet kissarodut, mutta sen suosio on pienessä kasvussa erityisesti harrastajien ja näyttelyiden piirissä. Orientalilaispitkäkarvat ovat tunnettuja myös siitä, että niillä on voimakas kiintymyssuhde ihmisiin ja ne kaipaavat paljon huomiota.
Kokonaisuudessaan orientalilaispitkäkarvan historia on suhteellisen nuori, mutta rodun kehittämisessä on noudatettu tiukkoja jalostuslinjoja ja se on löytänyt paikkansa kansainvälisessä kissamaailmassa sekä näyttelyissä että lemmikkeinä.