Kuvaus: Rottweiler
Rottweiler on voimakas ja itsevarma saksalainen koirarotu, joka on alun perin kehitetty karjanajoon sekä vahtikoiraksi. Rottweiler tunnetaan uskollisuudestaan ja suojeluhalustaan omistajiaan kohtaan, ja se soveltuu hyvin sekä perhekoiraksi että vahtikoiraksi. Rotu on älykäs, nopeasti oppiva ja vahva, joten se vaatii johdonmukaisen ja varman koulutuksen sekä runsaasti positiivista vuorovaikutusta. Rottweiler tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja pysyäkseen tyytyväisenä. Rodun lyhyt karva on helppohoitoinen, mutta karvanlähtöä tapahtuu jonkin verran. Rottweiler sopii parhaiten kokeneelle koiranomistajalle, mutta oikein koulutettuna ja hyvin sosiaalistettuna se voi olla lempeä ja lojaali perheenjäsen myös lapsiperheissä.
Rottweiler arviota
Ominaisuudet
Rottweiler on voimakas, älykäs ja monipuolinen koirarotu, joka on peräisin Saksasta. Alun perin se kehitettiin karjankuljetuskoiraksi ja vahtikoiraksi, mutta nykypäivänä rottweileria käytetään monipuolisesti niin perhekoirana, palveluskoirana kuin poliisi- ja pelastuskoiranakin. Rottweiler on keskikokoinen tai suuri, vankkarakenteinen ja lihaksikas koira, jonka karvapeite on lyhyt, tiheä ja kiiltävä. Väritykseltään rotu on musta, punaruskein merkein.
Luonteeltaan rottweiler on itsevarma, peloton ja äärimmäisen uskollinen perheelleen. Se voi olla varautunut vieraita kohtaan, mutta ei saa olla aggressiivinen ilman syytä. Rotu tunnetaan vahvasta suojeluvaistostaan, minkä vuoksi se on erinomainen vahtikoira. Rottweiler kaipaa johdonmukaista koulutusta, sosiaalistamista ja selkeää johtajuutta. Se on älykäs ja oppivainen, mutta voi olla myös itsenäinen ja päättäväinen, joten omistajan tulee olla määrätietoinen ja kokenut koiraihmisenä.
Rottweiler sopii parhaiten aktiiviselle omistajalle, joka voi tarjota riittävästi liikuntaa ja älyllistä haastetta. Se nauttii erilaisista harrastuksista, kuten tottelevaisuuskoulutuksesta, suojelulajeista, jäljestyksestä ja agilitystä. Riittämätön aktivointi voi johtaa käytösongelmiin. Rottweiler tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, mutta sen suuri koko ja voima asettavat vaatimuksia vastuulliselle käsittelylle. Se voi suhtautua muuhun perheen koirakavereihin hyvin, jos sosiaalistaminen on aloitettu ajoissa.
Rottweilerin terveys on pääosin hyvä, mutta rodulla esiintyy joitakin perinnöllisiä sairauksia, kuten lonkkadysplasiaa ja sydänongelmia. Sen hoito ei ole vaativaa, sillä lyhyt turkki tarvitsee vain satunnaista harjausta. Säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto ja hyvä sosiaalistaminen ovat avainasemassa onnellisen ja tasapainoisen rottweilerin ylläpidossa.
Ulkonäkö
Rottweiler on keskikokoinen tai suuri, vahvarakenteinen ja voimakas koirarotu, joka tunnetaan erityisesti lihaksikkaasta ja tasapainoisesta olemuksestaan. Rotunsa perinteiden mukaisesti Rottweiler on atleettinen ja hyvin rakenteeltaan vankka, ja jo sen ulkoasu antaa vaikutelman voimasta, ketteryydestä ja vakaudesta. Urosten säkäkorkeus on tyypillisesti 61–68 cm, narttujen hieman matalampi, 56–63 cm. Urosten paino vaihtelee yleensä 42–50 kilogramman välillä, narttujen ollessa hieman kevyempiä.
Rottweilerin turkki on lyhyt, tiivis, suora ja kova, ja aluskarva on myös lyhyttä sekä pehmeää, mutta sitä esiintyy erityisesti kaulan ja reisien alueilla. Väritykseltään Rottweiler on lähtökohtaisesti musta, ja siinä on selvästi rajatut, punaruskeat tai mahonginruskeat merkit poskissa, silmien yläpuolella, kuonon sivuilla, rinnassa, jaloissa ja hännän tyvessä. Karvapeite kiiltää terveenä selkeästi ja suojaa hyvin sääolosuhteilta, joten rotu soveltuu ympärivuotiseen ulkoiluun.
Rottweilerin pää on suuri ja voimakas, kalloltaan leveä, ja kuono on selvästi pään kanssa sopusuhtainen ja melko leveä. Kirsu on musta ja sieraimet avoimet. Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset, väriltään tummanruskeat ja ilme usein tarkkaavainen sekä ystävällinen, joskus jopa hiukan vakava. Korvat ovat kolmion muotoiset, riippuvat ja kiinnittyneet korkealle, ja ne istuvat tiiviisti kalloa vasten, mikä lisää pään näennäistä leveyttä.
Rottweilerin vartalo on tanakka ja selkeästi määritelty, rintakehä syvä ja leveä. Selkä on suora ja vankka, lanneosa leveä ja lihaksikas. Häntä on luonnostaan pitkä, mutta se on monissa maissa typistettyjen hännänkäytäntöjen vuoksi usein lyhyt. Raajat ovat suorat ja voimakkaat, liikkeet vapaasti ulottuvat ja vaivattomat. Käpälät ovat pyöreät ja tiiviit, vahvoilla kynsillä.
Ulkonäkönsä ansiosta Rottweiler henkii arvokkuutta ja luotettavuutta, mikä tekee siitä houkuttelevan valinnan niin käyttökoiraksi kuin perhekoiraksikin, kunhan sen tarpeisiin vastataan oikein. Rotu edustaa voimaa, vakautta ja tasapainoa niin rakenteeltaan kuin ilmeeltään.
Historia
Rottweiler on yksi vanhimmista tunnetuista koiraroduista Euroopassa, ja sen juuret ulottuvat Rooman valtakunnan aikakauteen. Alun perin rottweiler kehitettiin käyttökoiraksi, ja sitä käytettiin erityisesti karjan paimentamiseen ja suojeluun. Roomalaiset legioonat toivat mukanaan suuria, voimakkaita koiria, kun ne marssivat halki Euroopan. Nämä koirat risteytyivät paikallisten koirien kanssa ja niistä kehittyi rotuja, joiden tehtävänä oli puolustaa omistajiaan ja auttaa suurten laumaeläinten kuljettamisessa.
Rottweilerin nimi on peräisin saksalaisesta kaupungista Rottweilista, joka sijaitsee Etelä-Saksan Baden-Württembergissä. Keskiajalla Rottweil oli tunnettu vilkkaana markkinakaupunkina, jossa karjankasvattajat tarvitsivat vahvoja ja älykkäitä koiria auttamaan karjalaumojen kuljettamisessa markkinoille sekä suojelemaan niitä rosvoilta. Näitä koiria alettiin nimittää 'Rottweililaisiksi teurastajankoiriksi' (Rottweiler Metzgerhund), koska ne olivat erityisen arvostettuja teurastajien keskuudessa sekä lasten että omaisuuden vartijoina.
Teollistumisen myötä karjan siirtäminen maanteitse kävi tarpeettomaksi, koska rautatiet mahdollistivat karjan kuljetuksen tehokkaammin. Tämä vähensi Rottweilerin käyttöä alkuperäisessä paimentajan tehtävässä, mutta rodun fyysiset ja henkiset ominaisuudet mahdollistivat sen käytön muissa tehtävissä, kuten poliisikoirana, pelastuskoirana sekä palvelus- ja vartiointikoirana.
Rottweilerin järjestelmällinen jalostus alkoi 1900-luvun alussa, jolloin rotumääritelmä vahvistettiin ja rodusta tehtiin virallinen seurakoira ja työkoira. Ensimmäinen rotujärjestö perustettiin Saksassa vuonna 1907. Suomessa Rottweiler tuli tunnetuksi 1900-luvun puolivälissä, ja siitä on kehittynyt suosittu rotu myös täällä, erityisesti harrastus- ja palveluskoirana. Voimakkuutensa, älykkyytensä ja luotettavuutensa ansiosta Rottweiler on säilynyt yhtenä maailman arvostetuimmista työkoirista.