Kuvaus: Unkarinvizsla
Unkarinvizsla on energinen ja monipuolinen lintukoira, joka tunnetaan myös nimellä magyarvizsla. Se on peräisin Unkarista, missä sitä on käytetty metsästyskoirana vuosisatojen ajan erityisesti lintujen ja pienriistan metsästyksessä. Unkarinvizsla on keskikokoinen, sulavalinjainen ja lyhytkarvainen koirarotu, jolla on eloisa ja ystävällinen luonne. Se kiintyy syvästi omistajaansa ja sopii hyvin perhekoiraksi, mutta tarvitsee runsaasti päivittäistä liikuntaa ja virikkeitä pysyäkseen onnellisena. Vizsla on myös älykäs ja helposti koulutettava, mutta saattaa olla herkkä ja vaatii lempeää käsittelyä. Rotu soveltuu parhaiten aktiivisille ihmisille, jotka pystyvät tarjoamaan riittävästi liikuntaa ja seuraa.
Unkarinvizsla arviota
Ominaisuudet
Unkarinvizsla, eli lyhytkarvainen unkarinvizsla, on Unkarista kotoisin oleva monipuolinen seisova lintukoira. Rotu tunnetaan erityisesti hyvästä nenästään, työhalukkuudestaan ja ystävällisyydestään, ja se on erittäin arvostettu metsästyskumppanina sekä seurakoirana. Vizsla on keskikokoinen, sulavalinjainen ja liikkuva koira, jonka ruskeankeltainen turkki on lyhyt, tiheä ja sileä. Tämä rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa ja älyllistä stimulaatiota ollakseen onnellinen ja tasapainoinen perheenjäsen.
Vizsloilla on luontainen kyky etsiä riistaa ja osoittaa se seisomalla erityisellä tavalla. Sen erinomainen hajuaisti tekee siitä mainion lintukoiran, ja se viihtyy myös uimassa ja noutotehtävissä. Unkarinvizsla on lisäksi helposti koulutettavissa, sillä se haluaa miellyttää omistajaansa ja oppii nopeasti. Kuitenkin se saattaa olla herkkä kovalle kohtelulle, joten koulutuksessa kannattaa käyttää positiivista vahvistamista ja lempeitä mutta johdonmukaisia metodeja.
Luonteeltaan unkarinvizsla on avoin, lempeä ja kiintyväinen. Se rakastaa olla mukana kaikessa perheen elämässä ja tarvitsee paljon ihmiskontaktia. Vizsla ei sovellu yksinään pitämiseen pihalla tai kennelissä vaan viihtyy parhaiten sisätiloissa ihmisten keskellä. Yksin jäädessään pitkäksi aikaa rotu voi tulla levottomaksi ja jopa tuhota paikkoja. Vizsla sopii parhaiten aktiivisille ihmisille tai perheille, jotka jaksavat panostaa koiran liikuntaan ja aktivointiin päivittäin.
Terveysongelmat rotukoirilla voivat liittyä lonkka- ja kyynärniveliin sekä perinnöllisiin silmäsairauksiin, mutta vastuullisella jalostuksella nämä pystytään yleisesti ottaen hallitsemaan. Unkarinvizsla on siis moniulotteinen, eloisa ja rakastettava koira, joka soveltuu erinomaisesti metsästykseen ja liikkuvaan perhe-elämään. Vastaavasti se ei ole paras valinta sohvaperunoille tai ihmisille, jotka eivät pysty tarjoamaan sille riittävästi toimintaa ja seuraa.
Ulkonäkö
Unkarinvizsla, eli unkarinvizsla, on keskikokoinen ja elegantti metsästyskoirarotu, jonka ulkonäköä leimaa urheilullisuus ja sulava rakenne. Rodun olemus henkii jaloutta ja samalla voimakasta työkoiran luonnetta. Uroksilla säkäkorkeus vaihtelee tyypillisesti 58–64 cm:n välillä, nartuilla 54–60 cm. Paino on yleensä 20–30 kg, riippuen koiran sukupuolesta ja rakenteesta. Vizslan keho on sopusuhtainen ja lihaksikas, ilman raskautta.
Rodun turkki on lyhyt, tiivis ja väriltään yhtenäisen ruosteenruskea, jota kutsutaan myös nimellä kultainen vehnä. Väri vaihtelee vaaleammasta syvempään, mutta rinnoilla, tassujen alapuolella tai muissa kohdissa ei pitäisi esiintyä valkoisia laikkuja, ja pigmentti on aina voimakkaan ruskea. Turkki on käytännöllisesti huoltovapaa ja hylkii hyvin likaa sekä kosteutta, joten vizsla sopii aktiivisen ihmisen kumppaniksi. Korvat ovat pitkät, korkealle kiinnittyneet ja laskeutuvat alas siten, että seuraavat nätisti poskilinjaa.
Vizslan pää on hienopiirteinen, kallon ja kuonon pituudet ovat suunnilleen samat ja kuononselkä on suora. Silmät ovat soikeat, keskikokoiset ja niiden väri sopii turkin sävyyn, antaen ilmeelle älyä ja ystävällisyyttä. Häntä on tyvestä paksu, muuttuen kohti kärkeä ohuemmaksi ja kantajan luonnollisesti alaviistoon, varsinkin liikkeessä. Monissa maissa häntää ei enää typistetä, vaan se jätetään luonnollisen mittaiseksi.
Rodun liikunta ja askellus ovat hyvin vapaita ja vaivattomia. Unkarinvizsla kantaa itseään ylpeästi ja liikkeessä korostuvat rakenteen keveys sekä elastisuus. Yleisvaikutelma rodusta on elegantti, tehokas ja valpas. Ulkoisesti vizslan olemus kertoo sen olevan sekä seurallinen että metsästäjän luotettava apuri.
Historia
Unkarinvizsla, eli lyhytkarvainen unkarinvizsla, on yksi Euroopan vanhimmista lintukoiraroduista ja sillä on rikas sekä monivaiheinen historia. Rodun juuret ulottuvat yli tuhat vuoden taakse, Unkarin alkuperäiskansan (magyarit) vaelluksen aikoihin. Ensimmäiset viittaukset vizsla-tyyppisistä koirista löytyvät vanhoista keskiaikaisista asiakirjoista ja metsästyskirjoituksista 1300-1400-luvuilta. Näissä kirjoituksissa mainitaan lujatahtoiset, kelpoiset ja päättäväiset metsästyskumppanit, jotka auttoivat isäntiään riistan jäljittämisessä ja noutamisessa erilaisissa maastoissa.
Vizslan kehityksessä on hyödynnetty muun muassa pointereita sekä erilaisia settereitä, joista rodulle on periytynyt terävä vainu, yhteistyöhalu, ketteryys ja nopeus. Unkarinvizslaa on arvostettu sen monipuolisuuden vuoksi; se soveltui sekä metsästyksen eri vaiheisiin että seuralaiskoiraksi. Rodulla oli erityinen asema Unkarin aristokratian ja aateliston parissa, mikä näkyy muun muassa siinä, että vizsloja pidettiin arvokkaina lahjoina ja perintönä sukupolvelta toiselle.
19. ja 20. vuosisatojen vaihteessa rodun populaatio pieneni huomattavasti sotien, poliittisten mullistusten ja teollistumisen myötä. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana rodun kantayksilöiden määrä putosi vaarallisen alas ja rotu oli lähellä katoamista. Rotua kuitenkin elvytettiin sinnikkäällä jalostustyöllä, ja unkarilaiset kasvattajat onnistuivat säilyttämään sekä koiran ulkomuodon että sen luontaiset metsästysominaisuudet. Ensimmäiset unkarinvizslat rekisteröitiin virallisesti Unkarissa 1920-luvulla.
Unkarinvizsla levisi vähitellen muualle Eurooppaan ja lopulta Yhdysvaltoihin sekä muihin maanosiin. Kansainvälinen rotuyhdistys (FCI) hyväksyi rodun virallisesti vuonna 1960. Nykyisin unkarinvizsla on arvostettu metsästys-, harrastus- ja seurakoira. Monipuolinen käyttöhistoria ja vahva perimä ovat tehneet siitä erinomaisen kumppanin niin maastossa kuin kotona. Unkarinvizslan historia on osoitus rodun sitkeydestä ja sopeutumiskyvystä, ja sen perintö elää edelleen maailman joka kolkassa.