Kuvaus: Venäjäntoy
Venäjäntoy on pieni ja eloisa seurakoirarotu, joka tunnetaan leikkisästä luonnostaan ja suuresta kiintymyksestään omistajaansa kohtaan. Tämä rotu on alun perin kotoisin Venäjältä ja on jaettu kahteen muunnokseen: pitkäkarvaiseen ja lyhytkarvaiseen. Venäjäntoy-t on kevytrakenteisia ja siroja koiria, joiden liikkuminen on sulavaa ja eleganttia. Luonteeltaan venäjäntoy on ystävällinen, valpas ja innokas osallistumaan perheen arkeen. Rotu soveltuu erinomaisesti kaupunkiasumiseen pienen kokonsa ansiosta, ja se on helppo ottaa mukaan esimerkiksi matkoille. Venäjäntoy rakastaa läheisyyttä ja nauttii sylissä olemisesta, mutta tarvitsee silti säännöllisesti liikuntaa ja aktivointia pysyäkseen onnellisena. Koira suhtautuu yleensä hyvin lapsiin ja toisiin koiriin, mutta saattaa olla hieman varautunut vieraita kohtaan. Venäjäntoy on loistava valinta ensimmäiseksi koiraksi sekä niille, jotka arvostavat helppohoitoista turkkia ja eloisaa seuraa.
Venäjäntoy arviota
Ominaisuudet
Venäjäntoy on alkuperältään pieni venäläinen seurakoirarotu, joka tunnetaan myös nimellä Russian Toy. Tämä elegantti ja siro koira on kehittynyt 1900-luvun alkupuolelta lähtien Venäjällä, ja sen tarkoituksena on ollut toimia ennen kaikkea seurakoirana. Venäjäntoy on rodultaan hyvin pieni, aikuisen koiran paino on yleensä 1,5-3 kilogrammaa ja säkäkorkeus 20-28 senttimetriä. Rodulla on kaksi karvamuunnosta: lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen. Pitkäkarvaisella muunnoksella korvien hapsut ja häntä ovat koristellisemmat.
Venäjäntoy on hyvin sosiaalinen, eloisa ja vilkas. Se kiintyy voimakkaasti omistajaansa ja on usein seurallinen ja uskollinen perheenjäsen, joka viihtyy erityisen hyvin sylissä. Vaikka venäjäntoy on pieni, se on sisukas ja rohkea, eikä pelkää uusiakaan tilanteita. Kuitenkin se tarvitsee varhaista sosiaalistamista, jotta ei kehity arkuutta vieraisiin ihmisiin tai uusiin tilanteisiin.
Rodun luonteeseen kuuluu vilkkaus ja leikkisyys, mutta se ei ole ylienerginen. Venäjäntoy sopeutuu hyvin myös kerrostaloelämään, koska se ei vaadi suurta liikuntaa. Lyhyet kävelylenkit ja päivittäinen leikkihetki riittävät pitämään koiran tyytyväisenä. Pienen kokonsa vuoksi venäjäntoy sopii hyvin myös iäkkäille ihmisille tai niille, jotka eivät voi tarjota koiralle runsaasti liikuntaa. Kuitenkin rodun sosiaalinen luonne ja älykkyys vaativat, että koiran kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ja sille tarjotaan tarpeeksi virikkeitä.
Venäjäntoy on perusterve ja pitkäikäinen rotu, sen keskimääräinen elinikä on 12-14 vuotta, joskus jopa enemmän. Pienen kokonsa vuoksi se ei sovi pienten lasten perheeseen, sillä vahingot voivat käydä herkästi leikin tuoksinassa. Hoito on vaivatonta: lyhytkarvainen muunnos ei juuri kaipaa harjausta, pitkäkarvaisen turkki tulee harjata muutaman kerran viikossa. Kaiken kaikkiaan venäjäntoy on erinomainen seurakoira ihmiselle, joka etsii pientä, uskollista, helppohoitoista ja seurallista koiraa.
Ulkonäkö
Venäjäntoy on pieni, elegantti ja hienostunut koirarotu, joka tekee vaikutuksen sirolla rakenteellaan ja valppaan ilmeikkäällä olemuksellaan. Rotu jakautuu kahteen muunnokseen: lyhytkarvaiseen ja pitkäkarvaiseen. Molemmat muunnokset ovat kevytrakenteisia ja hyvin pieniä. Urosten ja narttujen säkäkorkeus on yleensä 20–28 cm ja paino aikuisena vain 1,5–3 kg. Niillä on hyvin ohut luusto ja solakka runko, mikä korostaa rodun aristokraattista ulkonäköä.
Venäjäntoyn pää on pieni, hieman kiilan muotoinen ja kallossa on huomattavan leveä otsa. Korvat ovat suuret, V-muotoiset ja pystyt, antaen koiralle valppaan ja eloisan ilmeen. Silmät ovat suuret, pyöreät ja melko syvällä, väriltään tummat sekä ilmeeltään vilkkaat ja uteliaat.
Lyhytkarvaisen muunnoksen turkki on hyvin lyhyt, tiheä ja kiiltävä, myötäilevä ja ihoa vasten tiukasti asettuva. Pitkäkarvaisella muunnoksella puolestaan esiintyy selkeästi erottuva pitkähkö, suora ja silkkinen karva, joka muodostaa erityisen koristeellisia hapsuja korviin, raajoihin ja häntään. Pitkäkarvaisen pään tärkeä tunnusmerkki on myös runsas karvoitus korvissa, jotka näyttävät lähes siiviltä.
Venäjäntoyn värejä on useita sallittuja. Yleisimpiä värejä ovat musta ja ruskea tan-merkein, sekä yksiväriset punaisen eri sävyt. Tan-merkit esiintyvät tarkasti määritellyissä kohdissa, kuten kuonossa, rintakehässä ja raajoissa. Turkin laatu ja väritys parantavat entisestään rotutyypillistä keveyttä ja siroutta.
Kokonaisuudessaan venäjäntoyn ulkomuoto viestittää eloisuudesta, eleganssista ja ystävällisestä luonteesta. Koiran liikkeet ovat kevyet ja nopeat, mikä ilmentää sen elinvoimaista olemusta. Pienessä rungossaan ja sirossa rakenteessaan venäjäntoy yhdistää ainutlaatuisella tavalla sirouden sekä vahvan läsnäolon, mikä tekee tästä rodusta hyvin tunnistettavan ja viehättävän niin näyttelyissä kuin kotikoiranakin.
Historia
Venäjäntoy, eli venäläinen toyterrieri, on suhteellisen nuori koirarotu, jonka alkuperä juontaa juurensa 1900-luvun alkuun Venäjälle. Rotu syntyi Moskovassa ja Pietarissa, missä paikalliset kasvattajat pyrkivät luomaan pienikokoisen, elegantin ja seurallisen seurakoiran lähinnä lemmikiksi kaupungistuville ihmisille. Rodun kehityksessä hyödynnettiin erityisesti englannintoyterrieriä, jota tuotiin Venäjälle 1800-1900-lukujen vaihteessa. Englannintoyterrierien tuonti kuitenkin tyrehtyi Venäjälle 1920-1940-luvuilla yhteiskunnallisten mullistusten vuoksi, mikä vaikutti vahvasti paikallisen kannan muotoutumiseen.
Rotu kehittyi eriytyen alkuperäisestä englannintoyterrieristä sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Eristäytynyt rotukanta risteytyi osittain muiden pienten koirien kanssa, ja vuosien saatossa syntyi sekä lyhyt- että pitkäkarvainen muunnos. Virallistaminen lähti käyntiin 1950-60-luvuilla, jolloin ensimmäiset rotumääritelmät laadittiin ja kasvatustyötä alettiin organisoida tarkemmin. Pitkäkarvaisen version synty on ajoitettavissa vuoteen 1958, jolloin Moskovassa syntyi pentu, jolla oli pitkät korvatupsut – ja tämän pohjalta toivottu ominaisuus alettiin vakiinnuttaa osaksi rotua.
Venäjäntoy sai virallisen aseman omana rotunaan Venäjällä vasta 1980-luvulla, ja kansainvälisen tunnustuksen FCI:ltä 2000-luvulla. Suomessa rotu on alkanut yleistyä 2000-luvun aikana, mutta se on vielä harvinaisempi kuin jotkin muut pienet seurakoirat. Rodun suosion kasvuun ovat vaikuttaneet sen pieni koko, eläväinen luonne ja näyttävä ulkomuoto. Vaikka historiaa varjostavat rotuun kohdistuneet ajoittaiset epäjohdonmukaisuudet ja geneettinen ahtaus, nykypäivän venejäntoy tunnetaan terveydestään, eloisuudestaan ja läheisestä suhteestaan omistajiinsa. Rotu on tärkeä osa venäläistä koirakulttuuria ja sillä on vankka kannattajakunta etenkin kotimaassaan.