Kuvaus: Virossa karvattomat
Virossa karvattomat eli virolaiset karvattomat koirat ovat harvinainen ja eksoottinen koirarotu, jonka erityispiirteenä on lähes täysin karvaton iho. Rotu on saanut alkunsa Virossa, jossa se on sekä seura- että vahtikoirana. Karvattomuus tekee rodusta helppohoitoisen turkin suhteen, mutta se vaatii kuitenkin ihon säännöllistä hoitoa ja suojaa auringolta kylmillä keleillä. Virossa karvattomat ovat sosiaalisia, uteliaita ja ketteriä koiria, jotka nauttivat ihmisen seurasta ja osallistumisesta perheen arkeen. Ne sopivat hyvin kerrostaloihin ja ovat yleensä hiljaisia, mutta voivat olla varautuneita vieraita kohtaan. Koko rotu on melko tuntematon kansainvälisesti ja se on erityisesti Virossa tunnettu paikallisena aarteena.
Ominaisuudet
Virossa karvattomat eli virolaiset karvattomat koirat ovat melko harvinainen koirarotu, jolla on aivan oma erityinen historiesa ja omaleimaiset piirteensä. Rotujen karvattomuus on geneettinen ominaisuus, joka on seurausta luonnollisesta mutaatiosta. Karvattomuus erottaa sen selkeästi monista muista koiraroduista sekä ulkonäöllisesti että myös hoitotarpeiden osalta.
Virossa karvattomat ovat keskikokoisia, solakoita ja niillä on luontaisesti sileä, ihonvärin mukaan vaihteleva iho, jossa saattaa esiintyä joitakin karvatöyhtöjä etenkin pään alueella sekä raajoissa. Koska näiden koirien iho on paljaana, se on altis auringon polttamille ja kylmän aiheuttamille ongelmille, minkä takia niille suositellaan vaatetusta tuulisella ja kylmällä säällä sekä tarvittaessa aurinkosuojien käyttöä kesäisin.
Luonteeltaan virolaiset karvattomat ovat älykkäitä, sosiaalisia ja helposti koulutettavia. Ne kiintyvät voimakkaasti omistajaansa ja ovat erittäin läheisyydenhakuisia. Ne sopivat hyvin perhe-elämään, mutta kaipaavat seuraa, eivätkä viihdy pitkiä aikoja yksin. Uusien ihmisten ja eläinten kohtaamisessa ne ovat yleensä avoimia, uteliaita ja ystävällisiä, vaikka voivatkin joskus olla varautuneita alkuun. Koulutuksessa ne reagoivat parhaiten positiiviseen vahvistamiseen, sillä ne ovat herkkiä ja haluavat miellyttää omistajaansa.
Virossa karvattomien liikunnantarve on kohtalainen: ne viihtyvät kävelyillä ja leikeissä pihamaalla, mutta eivät kaipaa erityistä urheilullista aktiviteettia. Koska niillä ei ole paksua turkkia, ne eivät kestä kovin kylmää pakkasta, joten niitä ei suositella ulkokoiriksi pohjoisen ilmastoon. Hoitotarpeet ovat muuten melko vähäiset, mutta iho tarvitsee säännöllistä pesua ja kosteutusta. Rodun terveydentila on kokonaisuudessaan hyvä, mutta paljas iho altistaa niille tyypillisille iho-ongelmille sekä hammasongelmille, sillä karvattomuuden geenin yhteydessä saattaa esiintyä hampaiden puutoksia.
Kaikkiaan virossa karvattomat ovat eksoottinen, viehättävä ja persoonallinen seurakoira, joka soveltuu erityisesti ihmisille, jotka ovat valmiita huomioimaan niiden erityistarpeet ja tarjoamaan niille runsaasti seuraa sekä huolenpitoa.
Ulkonäkö
Virossa karvattomat -rotu, eli virolainen karvaton koira (viron kielessä "Viro nahkkoer"), on melko harvinainen koirarotu, jonka ulkonäkö erottuu selvästi muista rotukoirista karvattomuutensa ansiosta. Rotu on keskikokoinen, ja sen runko on hoikka mutta lihaksikas, antaen koiralle urheilullisen ja ketterän olemuksen. Pää on suhteellisen pitkä ja kapea, kuono suora ja silmät ilmeikkäät sekä hieman vinot. Korvat ovat suuret, useimmiten pystyt, ja ne korostavat koiran valpasta vaikutelmaa.
Karvattomuus kattaa käytännössä koko kehon, mutta joillain yksilöillä voi esiintyä vähän karvaa esimerkiksi päässä – nimenomaan otsan ja kuonon alueella – sekä hännän kärjessä ja raajoissa. Iho on sileä, lämmin ja usein hieman ryppyinen erityisesti nuorella iällä. Iho voi olla useita eri värejä, mukaan lukien musta, harmaa, vaaleanruskea, sinertävä tai vaaleanpunaisen sävyjä. Rotu tunnetaan siitä, että sen iho vaatii erityistä hoitoa auringolta, kylmältä ja mahdollisilta iho-ongelmilta.
Virossa karvattomat ovat rakenteeltaan sopusuhtaisia: selkä on suora ja vahva, rintakehä melko syvä, ja vatsalinja kohoava. Raajat ovat pitkät ja suorat, ja niissä on vahvat lihaksistot. Häntä on keskikokoinen, suora tai säilyttää pienen kaaren selän päällä levossa. Liikkeet ovat kevyet ja joustavat, ja koira liikkuu usein hyvin itsevarmasti.
Yleisvaikutelmaltaan Virossa karvattomat ovat elegantteja, omalla tavallaan eksoottisia ja tyylikkäitä. Rotu vetoaa erityisesti allergikoihin ja niihin, jotka pitävät ainutlaatuisen näköisistä lemmikeistä. Sen karvattomuus tekee siitä myös erottuvan näyttelykehissä sekä kaupunkikuvassa.
Historia
Virossa karvattomat -rotu, tunnetaan myös nimellä "Viron karvaton koira", on ainutlaatuinen ja harvinainen koirarotu, jolla on mielenkiintoinen ja värikäs historia. Rotu juontaa juurensa Viron alueelle, jossa ensimmäiset tiedot karvattomista koirista löytyvät jo 1800-luvulta. Nämä karvattomat koirat esiintyivät pääasiassa Länsi- ja Pohjois-Viron maaseutualueilla, missä ne tunnettiin erityisesti hyötykoirina.
Alkuvaiheessa Virossa karvattomille koirille ei annettu rodullista asemaa, vaan ne olivat sattumanvaraisen jalostuksen tuloksia. Geenivirhe, joka aiheuttaa karvattomuuden, esiintyi silloin tällöin paikallisissa koirakannoissa. Talonpojat ja kyläläiset pitivät karvattomia koiria arvokkaina paitsi niiden eksoottisen ulkonäön myös erityisten ominaisuuksiensa vuoksi; ne olivat usein energisiä, sosiaalisia ja erinomaisia seurakoiria.
1900-luvun alkupuolella rotu alkoi saada enemmän huomiota. Erityisesti Virossa eläintieteilijät ja koira-asiantuntijat kiinnostuivat tästä poikkeuksellisesta koiratyypistä. He aloittivat määrätietoisen jalostustyön ylläpitääkseen ja suojellakseen rotua. Koska kyseessä oli harvinainen geenimuoto, jalostusta tehtiin tarkoin valikoimalla yksilöitä, joilla oli toivottu karvaton ominaisuus, mutta myös hyvä yleiskunto ja luonne.
Neuvostovallan aikana rodun kehitys hidastui merkittävästi, ja karvattomien koirien määrä väheni huomattavasti. Kuitenkin itsenäistymisen jälkeen Virossa rotuun alettiin jälleen kiinnittää huomiota. Paikalliset rotuyhdistykset perustettiin 1990-luvulla, ja rotua alettiin markkinoida myös Viron ulkopuolelle. 2000-luvulla Virossa karvattomat -koirat saivat virallisen tunnustuksen kotimaassaan, vaikka kansainvälistä hyväksyntää rotu ei ole vielä laajasti saanut.
Nykyään Virossa karvattomat -rotu on pieni, mutta omistautunut yhteisö ylläpitää rodun kantaa. Rotu on saanut sekä lemmikin että näyttelykoiran aseman, ja sen ainutlaatuinen ulkonäkö sekä ystävällinen luonne tekevät siitä halutun kotieläimen. Rotu symboloi virolaista kulttuuriperintöä ja on erityinen esimerkki siitä, miten paikalliset olosuhteet ja ihmisten tarpeet muovaavat ainutlaatuisia eläinrotuja.